Pyhäinpäivän kynttiläkonsertti

Teppo Lampela, kontratenori
Anna Starr, oboe
Aira Maria Lehtipuu, viulu
Heidi Peltoniemi, violoncello piccolo
Ilpo Laspas, cembalo

Teemoja

Bachin alttoaariat
Johann Sebastian Bachin n. 200 säilynyttä kirkkokantaattia piirtävät kuvan säveltäjämestarista ja ajasta, jossa kuolema ja synti (Weh der Seele, die den Schaden nicht mehr kennt BWV 102) olivat vahvasti läsnä, mutta osansa saavat myös usko, pelastus, armo ja ylistys (Seinem Schöpfer noch auf Erden BWV 39, Herr, was du willt, soll mir gefallen BWV 156; Gott hat alles wohlgemacht BWV 35; Meine Seele, Auf! erzähle BWV 69). Suurinta osaa kantaateista esitetään harvoin, koska kokonaisten kantaattien esittämiseen tarvitaan nykyään melko hankalasti koottava, mahdollisesti jokaisessa osassa erimuotoinen solisti- ja soitinkokoonpano, kuoro ja orkesteri. Konserttiohjelmaan on poimittu aarioiden kamarimusiikillisia helmiä.

Kierrätys
Johann Sebastian Bach oli mestarikierrättäjä. Hän käytti säveltämäänsä musiikkia uudelleen mm. kantaateista konserttoihin ja kamarimusiikkiteoksista klaveerisävellyksiin. Bachin Leipzigissa 1720-luvun lopulla kokoama urkutriosonaattien kokoelma kätkee sisäänsä paljon tuunattua materiaalia; jotkut osat ovat meille tuttuja urku- ja kamarimusiikkiteoksista, joidenkin epäillään kuuluneen Köthenin ja Weimarin kausilla sävellettyihin kadonneisiin teoksiin, jotka mainitaan vielä Carl Philipp Emanuel Bachin kirjoittamassa, hänen isästään kertovassa Nekrologissa vuodelta 1754.

Esimerkkinä uusiokäytöstä käy triosonaatin BWV 527 hidas osa; sen epäillään kuuluneen Köthenin kaudella sävellettyyn (1717 – 1723) kadonneeseen kamarimusiikkiteokseen ja lisäksi Bach käytti saman musiikin osana kolmoiskonserttoaan huilulle, viululle ja cembalolle BWV 1044, joka valmistui urkutriosonaattien jälkeen.

Samettisten sointien kudos
Oboen, viulun ja cembalon lisäksi konsertissa kuullaan violoncello piccoloa, jolle Bach sävelsi paitsi kuudennen soolosellosarjansa myös koko joukon kantaattiaarioita. Normaalikokoista selloa pienempi ja usein 5-kielinen sello oli melko laajasti käytössä 1700-luvun alun saksalaisessa musiikissa, sitä soittivat niin sellistit kuin gambistitkin. Viisi kieltä mahdollistavat laajan ulottuvuuden, syvyydet ja korkeudet.

Kamarikokoonpanomme kunniajäsenenä on upeasta soinnistaan ja koskettavista tulkinnoistaan tunnettu oboisti Anna Starr. Hän on syntynyt Englannissa, viettänyt lapsuutensa ja käynyt koulunsa Australiassa, opiskellut barokkioboeta Hollannissa, työskennellyt laajasti erilaisissa barokkiorkestereissa sekä kokoonpanoissa ja asuu nyt pienessä kylässä Pohjois-Norjassa. Mitä Anna Starr ajattelee esiintymisestä? Live-esityksestä erityisen tekee se, että se on ainutkertainen, ei koskaan sama kahdesti. Mielestäni tästä syystä voimme ottaa konserttitilanteessa riskejä ja huomioida esityksen visuaalisen puolen merkitystä. Hyvä esitys valaisee, koskettaa sydämiä, kohottaa mielialaa, herättää ajatuksia - sekä yksinkertaisesti viihdyttää, kertoo Anna.

Ajattomuus – pyhäinpäivä – kynttilät!
Tervetuloa nauttimaan hetkestä musiikin ikuisuudessa!

           Heidi Peltoniemi

--- 
Aaria: Seinem Schöpfer noch auf Erden BWV 39

Triosonaatti d-molli BWV 527
Andante, Adagio, Vivace

Aaria: Jesus ist ein guter Hirt BWV 85
Aaria: Meine Seele, auf! erzähle BWV 69
---
Triosonaatti C-duuri BWV 529
Allegro, Largo, Allegro

Aaria: Weh der Seele BWV 102
Resitatiivi: Ich wundre mich, Aaria: Gott hat alles wohlgemacht BWV 35
Sinfonia, Aria: Herr. was du willt, soll mir gefallen BWV 156